Please Translate and sorry if it's too much... very sorry.
Merimiehen Vaimo
Hän ei voinut itselleen mitään
katkeruuden siemen sai itää
teki pesän rintaan jonnekin
Kun ei käynyt koskaan kouluja
teki sitten paljon lapsia
yhtä monta kuin varpaitaankin
Aina sydän lyyhistyi
kun lähdön hetki jälleen lähestyi
mutta heikot vain tunteitaan näyttää
Laitureilla heiluttaa
kaikki joiden osa on odottaa
refrain:
Laiva miestä vei, ja vaahtopäät
kauas täältä pois ja lämpimään
Vaimo jäi ja kaitsi lapsiaan
vuodet kasvoihin söi polkujaan
Hän ei aina ollut tällainen
vihainen ja vanhanaikainen
enää puhuu yksin seinille
Ristipistotaulut tuijottaa
kun hän selaa postikorttejaan
lapset eivät koskaan vieraile
Vaikka rannalle taas jää
se pyhä viha rintaa lämmittää
Miten siitä vuodet menneet onkaan
kun laiturille lapset vei
ja laiva tuli, mies tullutkaan ei
Seurahuoneella
kirkkaansinisessä mekossaan
laittanut tunnin hiuksiaan on
ullakkohuoneessaan
Mies kauan katsoo
luokse kävelee ja pyytää tanssimaan
sanoo että illan jokaisen tanssin
hän vain yksin saa
refrain
Poskin punaisin hän puistaa päätään
joka sanan painaa mieleensä
on empiväinen
mies taas vahva, päättäväinen
ottaa mitä huvittaa
ja nyt hän tytön haluaa
Elämä on laulun haaveunta
merten prinssi ja valtakunta
Orkesteri soittaa
viulu ei voi enää kauniimmin vaieta
Ottein lujin mies tanssittaa
huolehtii, eikä päästä koskaan
Käsissä on vielä voima, tunto
vanhuus kaukainen sairaus outo
refrain
San Francisco
En kanna kaunaa enka kaipaa tanne koskaan
kun aiti kuolee, lahden viimein kaupunkiin
En muista niita, jotka nyt mua hieroo paskaan
jos laitan silmat kiinni, nousen taivaisiin
Ne huutaa raivoissaan: "Ei, mies ei toimi noin!"
Kauneus kai loukkaa niita, minka sille voin
Ja ruumistani taalla vaikka pilkataan
sieluuni koskea ei voi milloinkaan
Vaatteeni, joille irvaillen ihmiset nauraa
ja hoyhenpuuhka, jota nyt niin halveksitaan
tarvitsee siella viela lisaa kimaltavaa
tai muuten hukun massaan monenkirjavaan
Eivatka ruuhkaan juutu perheautot vain
vaan linja-autot, limusiinit rinnakkain
Joskus voin menna vuorille vain katsomaan
alhaalla illoin hehkuvaa maisemaa
En niele tuskaa, vaan shamppanjaa virtanaan
verhoudun paljetteihin paasta varpaisiin
Mina tunnen kaikki
ja tietenkin minut tunnetaan
valokeila aina osuu tahden askeliin
Ei pilkkaa suut
ei nouse sormi yksikaan
En enaa pelkaa
etten ketaan loydakaan
ja linnun lailla kerran nousen korkeimpaan
ruumiini vanki koskaan en ollutkaan
Taajama
Oon liikkeella taas
taajama muuten nukkuu
kyla on hiljainen
Niin tyhjana tie
pientare kuuraan hukkuu
tutut mutkat jalleen
kai kaartanut oon
miljardi kertaa putkeen
Kaikki muut lahteneet
muuttaneet ja muuttuneet
Taalla ei nahtavaa
kuolevaa elamaa
En lahtenyt pois
keksinyt yhtaan paikkaa
mihin voisin muuttaa
Niin, yksi vain on
jonka ma nahda kaipaan
Han jossakin kai toiselta
nyt saa kyydin
Kotiin asti tuskin
Tahdoin niin ma hanta rakastaa
vaan han ei tahdokaan
vaan han ei tahdokaan
Viela sulle nayttaa haluan
tan hetken kauneimman
sen usvan haihtuvan


